Silmäni ovat auki...

 

Silmäni ovat auki äärettömyyteen.

Liidän niiden ohi näkemättä,

miten auki ne ovatkaan.

Sattuman kokoiset tavut taivaltavat rinnastani ulos

maailmaan, jumalattomille.

Mietin miten huokaus voi olla äänistä ihanin,

miten jokainen syvältä pudonnut pisara on musiikkia,

taivaallinen matka kahden ikävyyden välillä.

Mutta pimeys pitää aina sanansa.

Askelten aavemainen läjähdys viekoittelee.

Ikuisuus kutistuu pian tomuksi,

muistelee miten paraskin päivä päättyy itkuun.